Tekstit

Yhdeksän viikkoa leikkauksesta ja tilannepäivitys asepalveluksesta

Kuva
Kaksi viikkoa on jälleen kulunut aikaa lisää edellisestä postauksesta ja nyt on kulunut yhdeksän viikkoa leikkauksesta. Korjausleikkaus oli kaksi viikkoa sitten ja siitäkin toipuminen on ihan hyvällä mallilla.  Korjausleikkaus sujui hyvin ja se oli nopea parin tunnin operaatio. Menin leikkaukseen aamulla yhdeksäksi ja pääsin melkein heti saliin. Ennen tätä mua kävi katsomassa vielä leikkaava kirurgi ja hän merkkaili uuden ihosiirteen kohdan vasempaan reiteen edellisen ihosiirteen kohdan viereen. Hän kirjoitti mulle myös jo valmiiksi viikon lisää sairaslomaa edellisen jatkeeksi, kun tuolloin sairaslomaa oli reilun viikon ajan leikkauksen jälkeen enää. Tuossa yhteydessä kyselin myös siitä, että tsekataanko niitä mahdollisia fisteleitä leikkauksen yhteydessä. Tuo kirurgi sanoi, että niitä voi tsekata, mutta ne saattaa myös ajan kanssa mennä itsestään kiinni. En tiedä onko sieltä nyt suljettu mitään, mutta ainakaan leikkauksen jälkeen pissaa ei ole tullut muualta kuin sieltä mistä pitääkin

Seitsemän viikkoa leikkauksesta

Kuva
Viimeiset kaksi viikkoa toipumisessa on sujuneet alkuun vähän heikommin, mutta loppua kohden aina vaan paremmin. Viiden viikon jälkeen peniksestä poistettiin katetri ja aloin opettelemaan alateitse pissaamista. Aluksi pissasin ohjatusti istuen pöntöllä käsisuihkulla samalla lämmintä vettä suihkutelle, koska se auttaa turvotukseen ja näin ollen pissa kulkee paremmin. Katetrin poistamisesta seuraavana päivänä en voinut vastustaa kiusausta kokeilla seisaaltaan pissaamista, joten kokeilinkin sitten muutamaan kertaan pissata niin, että otin vain peniksen ulos housuista, päästin siihen lämmintä vettä ja pissasin menemään. Pissaaminen onnistui todella hyvin seisaaltaankin, mutta sen jälkeen huomasin, että kivesten takana suojana ollut keittosuolaliina oli virtsasta märkä.  Hätäännyin pissan tulemisesta muualtakin kuin peniksestä ja seuraavana päivänä, mikä oli perjantai, niin soittelin Puistosairaalaan asiantuntijasairaanhoitajalle tuloksetta. Sain iltapäivällä kiinni Puistosairaalan yleisest

Viisi viikkoa leikkauksesta

Kuva
 Viimeisin viikko on ollut todella iso harppaus toipumisessa ja olo on ollut pääasiassa tosi hyvä, vaikkakin alkuun olikin vähän virtsavaivoja. Viime viikon polikäynnillä valittelin jo sairaanhoitajalle hieman sitä, että virtsa on tosi sumeaa ja haisee todella pahalle, mutta sain tosiaan alkuun ohjeeksi juoda karpalomehua virtsatieinfektion estämiseksi ja hoitamiseksi. Seuraavana päivänä virtsaputkessa tuntui todella kovaa kipua ja virtsa oli niin sumeaa, että siitä ei nähnyt läpi, joten soitin sitten sairaanhoitajalle tästä vielä. Sain ohjeeksi pidättää virtsaa neljä tuntia ja mennä labraan antamaan virtsanäyte.  Neljän tunnin pidättely osoittautui isoksi hommaksi, sillä rakko tuntui räjähtävän ja samalla kivut ja inhottava tunne virtsaputkessa kasvoivat kasvamistaan. Sain kuitenkin pidäteltyä ohjatun ajan ja olin lähtemässä labraan julkisilla, mutta takaisku tuli heti kotipihassa, kun yhtäkkiä tuli erikoisen lämmin olo housuissa ja virtsat valahtivat housuun. Olin edellisellä kerrall

Neljä viikkoa leikkauksesta

Kuva
Kuukausi on kulunut ja toipuminen alkaa olemaan ihan hyvällä mallilla. Viimeisen viikon aikana oon uskaltautunut tekemään myös monia harppauksia, jotka on selkeesti tehneet hyvää niin henkiselle kuin fyysisellekin toipumiselle. Viikko sitten keskiviikkona uskaltauduin kulkemaan terapiaan julkisilla onnistuneesti, perjantaina kävin pyörähtämässä töissä juhlistamassa osastomme 1-vuotisjuhlia ja perjantaina matkasin myös pikkusiskon kyyditsemänä viikonlopuksi Poriin tädille vierailulle. Torstaina mulla kävi täällä myös yksi kaveri pitämässä seuraa muutaman tunnin ajan ja tämä oli ihana piristys kotona itsekseen löhöilyyn. Nopea pyörähtäminen töissä teki tosi hyvää ja oli kiva nähdä työkavereita lähes kuukauden jälkeen. Aluksi jännitin töissä käymistä, koska siellä vain lähimmille työkavereille olen kertonut sairaslomani luonteesta ja nyt yhtäkkiä ilmestyin paikalle lähes kuukauden jälkeen lökäreissäni ja Filan läpsyttimet jalassa. Lopulta töissä pyörähtäminen meni tosi hyvin ja ei ahdista

Kolme viikkoa leikkauksesta

Kuva
Nyt on tullut kolme viikkoa leikkauksesta täyteen ja samalla myös reilun viikon ajan oon ollut itsekseen kotona. Kotiin lähteminen oli ehkä paras lääke tähän mennessä henkiselle jaksamiselle ja fyysisellekin toipumiselle. On ollut ihanaa olla omassa kodissa ja elää omaan tahtiin päiviä. Samalla on ollut hieno huomata, kuinka päivä päivältä oma liikkuminen menee parempaan suuntaan, kun esimerkiksi vaatteet saa puettua helpommin päälle, matalalla olevista kaapeista pääsee ottamaan tavaroita vähän helpommin kumartumalla ja sängylle ja sohvalle pääsee alas ja myös ylös helpommin ja ilman isompia kipuja. Portaissa pääsee myös kulkemaan jo lähes normaalisti, mutta tietysti vielä vähän hitaasti.  Välillä oma kunto tietty turhauttaa, kun kovasti haluaisi jo pystyä tekemään enemmän asioita kuin mihin kunto riittää. Parempi kuitenkin ottaa rauhakseen ja kokeilla hiljalleen omia rajoja. Kotiutumispäivänä kokeilin ensimmäistä suurta harppausta ja kävin parinsadan metrin päässä apteekissa ja kaupas

Kaksi viikkoa leikkauksesta ja kotiutuminen

Kuva
Nyt olen tarkoituksella pitänyt taukoa ahkerasta tilannepäivittelystä tänne ja keskittynyt toipumiseen. Ajattelin, että kirjottelen sitten taas pidemmin päivittelyä, kun on enemmän motivaatiota. Kun leikkauksesta oli kulunut ensimmäinen viikko, niin silloin toipuminen tuntui olevan hyvällä mallilla. Muutamassa päivässä kunto sitten romahtikin henkisesti ja vähän fyysisestikin aika paljon. Mitä pidemmälle aikaa on mennyt, niin sitä raskaampaa kaikki on varsinkin henkisesti ollut, kun koko prosessin rankkuus on konkretisoitunut. Viimeksi jäätiin siihen, että pääsin ensimmäistä kertaa suihkuun ja uskaltauduin katsomaan penistäni ensimmäistä kertaa myös itse. Dreenit saatiin viikko leikkauksen jälkeen pois ja niiden poistaminen helpotti kyllä oloa tosi paljon, sillä kaikki ylimääräiset härpäkkeet ahdisti, kun piti yrittää nousta sängystä.  Sain myös kystofixin korkille ja aloin opettelemaan taas itse pissalla käymistä ja pissahädän tunnistamista. Pissahädän tunnistaminen oli ja on edelleen

Viikko leikkauksesta

Kuva
Kuudennen yön nukuin aika samaan tapaan kuin aiemmatkin: muuten ok, mutta kolmen aikaan heräsin nälkään ja söin jugurttia. Sen jälkeen jatkoin unia aamun yli ja välissä täällä kävi hoitaja tsekkaamassa vointia ja tuomassa aamulääkkeet, labrahoitaja ja sitten tuotiin aamupala.  Aamulla oli alkuperäisen suunnitelman mukaan ajatus vaihtaa toista kertaa sidokset leikkausalueelle ja käydä sen jälkeen suihkussa. Pian kuitenkin tultiin kertomaan, että tämä joudutaan siirtämään seuraavalle päivälle erikoissairaanhoitajan kiireiden vuoksi. Vaikka tuo sidosvaihto ja suihkuttelu siirtyi, niin mulle kuitenkin vaihdettiin sänkyyn jo normaali patja sen inhottavan ilmapatjan tilalle.  Loppupäivä kului melko normaaleissa merkeissä: Kävin pariin kertaan jalkeilla (minkä aikana vaihdettiin sänkyyn patja) ja muuten oikeastaan torkuin tai katsoin telkkaria. Iltapäivällä työkaveri kävi moikkaamassa täällä ja se piristi mukavasti päivää, kun edellisen kerran perjantaina oli ollut ns. omaa seuraa täällä. Ill